Applelaisuus uskontotieteen näkökulmasta – osa 3

3.1 Yliluonnollisen kautta määrittely
Kuten Campbell ja Pastina toteavat, applelaisuudessa ei ole kyse yliluonnolliseen uskomisesta eikä sitä voida tässä merkityksessä määritellä uskonnoksi. (Campbell & Pastina 2010) Toisaalta kuitenkin usein törmätään ihmisten tapaan mieltää tietotekniikkaa ja varsinkin sen toimimattomuutta jopa henkimaailman toiminnaksi. ”Toimimattoman tekniikan pirut” haittaavat monien työskentelyä ja entistä enemmän vapaa-aikaakin. Frazerin määrittelemän toiminnallisen näkokulman valossa voidaan siis ajatella teknologian hyödyntäminen ja sen kanssa kamppailu toisinaan myös ihmistä ylempien voimien lepyttämisenä ja sovitteluna. (Pohjanheimo 2009: 8.)

Muita käyttöjärjestelmiä ja laitteita vakaampina ja helppokäyttöisempinä Applen tuotteiden voidaan myös ajatella johtavan käyttäjiä Waardenburgin sanoin ”pelastuksen tielle, joka johtaa pois empiirisen todellisuuden rajoituksista”. (Mts. 9.)

3.2 Pyhä ja profaani -erottelun kautta määrittely
Söderblomin mukaan uskonto on mahdollinen ilman jumaluuskäsitystä, mutta ero pyhän ja profaanin välillä on välttämätön, jotta voitaisiin puhua uskonnosta. Applen innovaatioiden voidaankin havaita aiheuttavan tunnepohjaisia reaktioita, jotka syntyvät hämmästystä, huomiota ja kunnioitusta herättävien uusien kokemusten kautta: teknologia voi sittenkin toimia ja olla jopa helppokäyttöistä! (Mts. 10.)

Myös Schleiermacherin esitys siitä, että uskonto on ensisijaisesti ihmisen välitön tunnekokemus absoluuttisesta riippuvuudestaan kaikkeuden mysteerin edessä toteutuu pelottavan usein esimerkiksi tietokoneen kaatuessa tai viruksen toimesta bittiavaruuteen häviävän tiedoston osoittautuessa lopullisesti palauttamattomaksi. (Mts. 11.) Tällaisten kokemusten osoittautuessa usein toistuviksi, profaaneiksi asioiksi voidaan ”luotettava tietokone” käsitteenä mieltää lähes pyhäksi, arkisesta poikkeavaksi. (Mts. 12.)

Jo mainittu Kahneyn esittämä ajatus yhteisöllisyydestä voidaan soveltaa myös Durkheimin määritelmään yhteisöstä pyhän lähteenä, joka osoittaa arvostusta olemisensa perustalle kunnioittaessaan pyhää. Apple-uskonto yhdistää tuotteidensa ostajat moraaliseksi yhteisöksi, jolla on omat uskomukset ja käyttäytymisen systeemi. (Mts. 12.)

3.3 Perimmäisen huolenaiheen kautta määrittely
Vaikka perimmäisellä huolenaiheella yleensä tarkoitetaankin eksistentiaalisia kysymyksiä elämän tarkoituksesta, vaikuttaa nykypäivän ihmisen suurin huolenaihe usein olevan: ”onks mulla kivaa”. Tästä näkökulmasta katsottuna viihdeteollisuuden ja -teknologian kehitys vastaavat hyvin ihmisen perimmäisiin kysymyksiin. Jos viihdelaite ei toimi, hauskanpito lakkaa ja ollaan huolen valtaamia. Tässä mielessä jälleen voidaan todeta, että luotettava tekniikka vastaa kysymykseen mukavuutta ja viihtymistä tavoittelevan elämän tarkoituksesta. (Mts. 13.)

3.4 Perheyhtäläisyysmalli
Kaikesta edeltävästä päätellen Wittgensteinin avoin ja muuttuva perheyhtäläisyysmalli soveltuu loistavasti applelaisuuden määrittelemiseen uskonnoksi. Vaikka sillä ei olekaan yhteistä piirrettä kaikkien uskontojen kanssa, löytyy siitä kuitenkin paljon yhtäläisyyksiä moniin uskontoihin. (Mts. 14-15.)

3.5 Intuitionvastaiset oletukset ja uskonnon määrittely-yritykset
Olemme usein niin kyllästettyjä ja siedätettyjä huonosti toimivalla päivittäiselektroniikalla, että samoin kuin pyhä ja profaani -erottelun kautta määriteltäessä, toimiva tietotekniikka tai intuitiivinen käyttöliittymä voidaan varmasti määritellä myös monessa tapauksessa jopa intuitionvastaiseksi. Lähtökohtaisesti moni ei osaa odottaa teknisiltä laitteilta toimintavarmuutta ja helppokäyttöisyyttä, jota Applen tuotteet tarjoavat. Usein myös teknologiatuotteet, joilla on suuri merkitys käyttäjälle työssä tai kotona ja jotka eivät toimi oikein tai joita ei osata käyttää, aiheuttavat voimakkaita tunnetiloja. Kun niihin tottuneena saakin kokea intuitionvastaisesti, että tekniikka toimii, aletaan lähestyä uskonnollisia kokemuksia. (Mts. 16-17.)